Apua ikäihmisten oikeustoimiin

Miesten ja naisten yhteinen elinajanodote oli vuonna 2014 noin 81 vuotta ja ennusteen mukaan eliniän piteneminen jatkuu tulevaisuudessa. Eliniän pidentyessä esimerkiksi muistisairauksia sairastavien määrä kasvaa nopeasti. Muistisairaus saattaa siten koskettaa yhä useampaa joko henkilökohtaisesti tai omaisten kautta jollain tavalla. Muistisairaus on etenevä sairaus, ja jossakin vaiheessa saattaa tulla vastaan raja, jolloin henkilön kyky tehdä oikeudellisia, taloudellisia tai muita itseään koskevia päätöksiä heikkenee tai se menetetään täysin. 

Tulevaisuuteen kannattaa varautua jo ennakkoon ja miettiä, miten vanhetessaan haluaa asiansa hoidettavan ja kuka niitä hoitaa. Näin voidaan varmistaa, että oma elämänlaatu, tottumukset ja arvot otetaan huomioon myös silloin, kun henkilö ei itse niitä kykene valvomaan.

Hyviä ennakkovarautumisen työkaluja ovat edunvalvontavaltuutuksen laatiminen tai edunvalvojan hakeminen.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus on varsinaisen holhoustoimen rinnalla oleva joustavampi menettely, jonka kannattaa tehdä ajoissa kun on vielä toimintakykyinen ja siihen pystyy. Edunvalvontavaltuutuksella varaudutaan tilanteeseen, jossa tullaan myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Edunvalvontavaltuutuksen tekemällä voi varmistaa, että mahdollisen toimintakyvyttömyyden kohdatessa henkilön asioita hoitaa hänen itse valitsemansa uskottu henkilö.

Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutuksella valtuuttaja voi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa asioissa että henkilöään koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi terveydenhoidossa.

Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on vahvistanut sen. Vahvistamista pyydetään siinä vaiheessa, kun valtuuttaja tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Usein tämä todennetaan lääkärintodistuksella. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan ja siinä on selkeät muotovaatimukset. Edunvalvontavaltuutus on monesti riittävä eikä holhouslain mukista virallista edunvalvontaa useinkaan tarvita.

Edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa kannattaa käyttää apuna ammattitaitoista lakimiestä, jotta lain vaatimat muotomääräykset tulee varmasti otettua huomioon.

Edunvalvoja

Edunvalvoja voi olla tarpeen, kun esimerkiksi vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet henkilön kykyjä siten, että hän ei pysty enää hoitamaan asioitaan eikä ymmärtämään niiden merkitystä ja toimii omaa etuaan vastaan eikä edunvalvontaan ole varauduttu ennakolta tekemällä edunvalvontavaltuutusta.

Henkilö, joka huomaa oman tilanteensa heikentyneen siten, että edunvalvojan tuki ja apu on tarpeen, voi saada edunvalvojan tekemällä kirjallisen hakemuksen maistraatille. Edunvalvojaa voi myös hakea muu läheinen henkilö.

Edunvalvonta-asiaa varten tarvitaan aina lääkärinlausunto, jonka voi hankkia itse tai maistraatti hankkii sen viran puolesta.

Maistraatti tai käräjäoikeus tekee päätöksen edunvalvonnasta. Edunvalvoja on päämiehensä luottohenkilö. Edunvalvoja puolustaa päämiehen etuja ja edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty hänen hoidettavakseen, mm. omaisuuden hoito. Edunvalvojan tehtävän sisällöstä päättää maistraatti tai käräjäoikeus. Edunvalvoja on tilivelvollinen maistraatille kaikissa toimissaan. Käräjäoikeus tai maistraatti lakkauttaa hakemuksesta edunvalvojan tehtävän, jos edunvalvonnan tarvetta ei enää ole. Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, jolla on riittävä taito ja kokemus. Edunvalvojaksi määrätään usein yleinen edunvalvoja, joka hoitaa edunvalvojan tehtäviä virkansa puolesta.

Toimiston lakimies auttaa edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa, edunvalvojan hakemisessa ja muissakin ikääntymiseen liittyvissä oikeudellisissa asioissa.