Eu:n perintöasetus on tullut voimaan

Perintökäytäntöihin on tulossa EU:n uuden perintöasetuksen myötä tärkeitä uudistuksia, jotka koskevat erityisesti ulkosuomalaisia. Asetusta sovelletaan Euroopan Unionin alueella 17. elokuuta 2015 alkaen.

Asetuksella pyritään yksinkertaistamaan niiden perintöasioiden hoitoa, joilla on liittymiä useampaan jäsenvaltioon. Asetus koskee viranomaisten toimivaltaa, lainvalintaa, päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa. 

Asetuksella ei kuitenkaan puututa perinnön verottamiseen vaan jokainen sopimusmaa noudattaa edelleen omia verolakejaan ja -säädöksiään.

Asetuksen mukaisena pääsääntönä on, että toimivalta kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa on sen jäsenvaltion tuomioistuimella, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka, ja sovellettavaksi tulee tämän valtion laki. Perittävä voi kuitenkin elinaikanaan määrätä testamentilla, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän valinnan tehdessään tai kuollessaan on.  Ennen asetuksen soveltamispäivää tehty lainvalinta jää voimaan.

Tällä hetkellä Eu:maat eivät tunnusta toisten maiden perintöasiakirjoja, mutta asetuklsen voimaantulon jälkeen, uuden perintötodistuksen avulla perilliset testamentinsaajat sekä jäämistönhoitajat pystyvät todistamaan asemansa toisessa jäsenvaltiossa. Eurooppalaisen perintötodistuksen käyttö on vapaaehtosieta ja sen myöntää Helsingin maistraatti.

Eu:n perintöasetuksen voimaantuloon liittyen Pohjoismaat ovat sopineet perintöä, testamenttia ja pesänselvitystä koskevan pohjoismaiseen perintösopimukseen tehtävistä muutoksista, joilla sen lainvalintaa koskevat määräykset on saatettu vastaamaan EU:ssa sovellettavia määräyksiä. EU-asetuksen voimaantulon jälkeen pohjoismaista perintösopimusta sovelletaan suomessa ja Ruotsissa hyvin rajoitetusti.

Iso-Britannia ja Irlanti ovat jättäytyneet EU:n perintöasetusken soveltamisen ulkopuolelle. Tanska ei osallistu EU:n siviilioikeudelliseen yhteistyöhön, joten uusi asetu ei sido näitä valtioita.